
Miksi eläkevaroja sijoitetaan?
Eläkkeiden maksuun tarvittavat varat kerätään pääasiassa kunkin vuoden työeläkemaksuilla. Niitä maksavat työnantajat ja työntekijät sekä yrittäjät. Näin työssäkäyvä sukupolvi aina vuorollaan rahoittaa eläkkeellä olevien eläkkeet.
Kaikkia kerättyjä maksuja ei kuitenkaan käytetä eläkkeiden rahoittamiseen, vaan osa maksuista rahastoidaan ja sijoitetaan.
Eläkevaroja sijoitetaan, jotta eläkkeiden maksamiseen on myös tulevaisuudessa riittävästi varoja. Samalla työeläkemaksu saadaan pidettyä kohtuullisena. Rahastoinnin hoitavat työeläkelaitokset.
Eläkerahastot kasvavat, koska eläkemeno nousee
Joka vuosi osa eläkkeistä maksetaan eläkerahastoilla ja niiden tuotoilla. Koska suomalaisten elinikä kasvaa, eläkkeellä olevia on koko ajan enemmän suhteessa työssä käyvään väestöön. Mitä paremmin sijoitukset tuottavat, sitä pienempi tarve on korottaa työeläkemaksuja.
Eläkerahastoissa olevia varoja ei voi käyttää muihin tarpeisiin kuin eläkkeiden maksamiseen. Matalammat eläkemaksut tarkoittavat työnantajalle pienempiä työllistämiskustannuksia ja työntekijälle enemmän käteen jäävää palkkaa.Työeläkelaitokset sijoittavat työeläkemaksuista rahastoimansa osuudet turvaavasti ja tehokkaasti. Sijoitusten arvoa ei pelkästään säilytetä, vaan niille pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tuotto.
Vaikka eläkevaroja on jo noin 250 miljardia euroa, jo syntyneet eläkevastuut ovat paljon suuremmat eli noin kolminkertaiset.
Eläkemenot suhteessa palkkoihin kasvavat
Työeläkevarojen sijoittamisella ja sijoitusten tuotoilla on jatkossa entistä tärkeämpi rooli eläkkeiden rahoittamisessa. Sijoitusvaroja ja niiden tuottoja on käytetty jo muutamia vuosia eläkkeiden maksuun, sillä työeläkemaksut eivät yksin riitä työeläkkeiden kattamiseen.
Vuonna 2020 työeläkkeistä katettiin rahastoilla ja sijoitustuotoilla noin kuusi miljardia euroa. Eläkemenot ovat pysyvästi maksutuloja korkeammat, joten rahastoja ja niiden tuottoja tarvitaan eläkkeiden rahoitukseen jatkossakin.
Työeläkkeiden rahoituksen haasteellisimmat vuodet ovat vasta edessä. Syynä tähän on suomalaisten ikääntyminen.