Elinaikakerroin leikkaa kuukausieläkkeitä sen mukaan, miten keskimääräinen elinikä jatkaa kasvuaan. Kun ihmisten elinikä pitenee, saman eläkepotin pitää riittää pidemmäksi ajaksi.
Lopullinen elinaikakerroin määritellään kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä. Alkava vanhuuseläke kerrotaan ikäluokallesi vahvistetulla elinaikakertoimella riippumatta siitä, missä iässä siirryt vanhuuseläkkeelle.
| Syntymävuosi | Elinaikakerroin |
|---|---|
| 1947 | 1,00000 |
| 1948 | 0,99170 |
| 1949 | 0,98689 |
| 1950 | 0,98351 |
| 1951 | 0,97914 |
| 1952 | 0,97552 |
| 1953 | 0,97200 |
| 1954 | 0,96800 |
| 1955 | 0,96344 |
| 1956 | 0,96102 |
Työeläkeotteessa elinaikakerroin huomioitu
Työeläkeotteelle lasketussa eläkkeen määrässä on arvioitu elinaikakertoimen vaikutus. Arviolaskelmia varten Eläketurvakeskus laskee Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella ennusteet elinaikakertoimista.
Viisi vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajaa työeläkeotteella on karttuneen eläkkeesi lisäksi arvio siitä, milloin elinaikakertoimen vaikutus olisi kompensoitu lykkäyskorotuksella ja eläkkeesi olisi yhtä suuri kuin alimmassa vanhuuseläkeiässäsi ilman elinaikakertoimen tekemää vähennystä. Näin määräytyy oma ns. tavoite-eläkeikä.
Elinaikakerroin työkyvyttömyyseläkkeissä
Elinaikakerrointa sovelletaan myös työkyvyttömyyseläkkeisiin, mutta lievemmin. Elinaikakertoimella kerrotaan ansaittu eläke, mutta ei ns. tulevan ajan eläkettä työkyvyttömyyden alkamisesta vanhuuseläkeikään.
Työkyvyttömyyseläkkeessä käytetään eläketapahtumavuoden eli työkyvyttömyyden alkamisvuoden elinaikakerrointa. Tämä tarkoittaa tuolloin 62 vuotta täyttävälle ikäluokalle määriteltyä elinaikakerrointa.
Elinaikakerrointa käytetään vain kerran. Työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi elinaikakerrointa ei enää sovelleta uudelleen.