Työeläkkeissä käytetään kahta indeksiä: työeläkeindeksiä ja palkkakerrointa.
- Työeläkeindeksillä tarkistetaan jo maksussa olevaa eläkettä aina tammikuun alussa.
- Palkkakertoimella varmistetaan, että kertynyt eläke säilyttää arvonsa. Palkkakerrointa käytetään eläkkeelle jäädessä.
Indeksitarkistuksen määrään vaikuttavat Tilastokeskuksen laskemien kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksin muutokset. Sekä työeläkeindeksin että palkkakertoimen suuruus riippuu siitä, kuinka paljon hinta- ja ansiotaso on muuttunut edellisenä vuonna.
Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia. Mitä enemmän hinnat ovat nousseet, sitä suurempi on työeläkeindeksin vaikutus maksussa olevan eläkkeen määrään.
Palkkakertoimessa hintatason muutoksen osuus on 20 prosenttia ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 80 prosenttia eli toisin päin kuin työeläkeindeksissä.
Eläkeindeksit vuosina 2022–2023
| 2022 | 2023 | |
| Työeläkeindeksi | 2691 | 2874 (muutos 6,8 %) |
| Palkkakerroin | 1,501 | 1,558 (muutos 3,8 %) |
Työeläkeindeksi vaikuttaa maksussa olevaan työeläkkeeseen
Työeläkeindeksillä (ns. taitettu indeksi) tarkistetaan maksussa olevia työeläkkeitä vuosittain tammikuun alussa. Tarkistus tehdään automaattisesti, eikä sitä tarvitse siis erikseen hakea. Työeläkeindeksin tarkoituksena on, että maksussa olevan eläkkeen ostovoima säilyy. Työeläkeindeksi siis suojaa eläkettä hintojen nousua vastaan.
Työeläkeindeksillä tarkistetaan kaikkia työeläkkeitä. Tarkistus tehdään siis vanhuuseläkkeeseen, osittaiseen vanhuuseläkkeeseen, työkyvyttömyyseläkkeeseen ja kuntoutustukeen, perhe-eläkkeeseen (lesken- ja lapseneläke), työuraeläkkeeseen ja ammatillisen kuntouksen kuntoutusrahaan.
Työeläkeindeksillä tarkistaminen tehdään ensimmäisen kerran silloin, kun henkilö on jäänyt edellisen kalenterivuoden aikana eläkkeelle. Esim. jos jäät eläkkeelle vuoden 2023 aikana, eläkkeesi tarkistetaan ensimmäisen kerran työeläkeindeksillä tammikuussa 2024.
Eläkkeen määrä tarkistetaan vuodenvaihteessa laskukaavalla: Vanha eläke x uusi työeläkeindeksi / vanha työeläkeindeksi = uusi eläkkeen määrä.
Vuonna 2022 henkilön eläke on 1600 euroa kuukaudessa. Vuodenvaihteessa 2022-2023 eläkkeen määrä tarkistetaan vuoden 2023 tasoon kertomalla vuoden 2022 eläke vuoden 2023 työeläkeindeksillä ja jakamalla se edellisen vuoden (2022) työeläkeindeksillä:
1600 x 2874 / 2691 = 1708,81 euroa/kk.
Palkkakerroin varmistaa, että työuran aikana kertynyt eläke säilyttää arvonsa
Palkkakertoimen tarkoituksena on, että kertynyt eläke säilyttää arvonsa. Kun jäät eläkkeelle, työuran aikaiset palkat ja työtulot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon.
Jokaisen vuoden ansioita siis korotetaan palkkakertoimella sen verran kuin mitä palkkakertoimen arvo on muuttunut ansion ansaintavuodesta eläkkeen alkamisvuoteen mennessä. Näin eri vuosina ansaitut ansiot ovat samassa eli eläkkeen alkamisvuoden tasossa.
Kun ansiot on korotettu eläkkeen alkamisvuoden tasoon, eläke lasketaan näistä palkkakertoimella korotetuista ansioista.
Vuonna 1959 syntynyt henkilö työskenteli vuonna 2005 ja sai työansioita 36 000 euroa/vuosi. Hän jää vanhuuseläkkeelle saavutettuaan ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän vuonna 2023.
Vuosiansio 36 000 euroa korotetaan palkkakertoimella eläkkeelle siirtymisen eli vuoden 2023 tasoon kertomalla ansiot vuoden 2023 palkkakertoimella ja edelleen jakamalla vuoden 2005 palkkakertoimella: 36 000 x 1,558/1,028 = 54 560,31 e.
Vuosien 1996–2016 työansioista vähennetään eläkettä laskettaessa ensin palkansaajan työeläkemaksu. Vuonna 2005 työntekijän työeläkemaksu oli 4,6 prosenttia. Tehdään työntekijän työeläkevakuutusmaksua vastaava vähennys: 54 560,31 – (54 560,31 x 0,046) = 52 050,54 e.
Eläkettä karttuu vuodessa 1,5 prosenttia vuosiansioista: 52 050,54 x 0,015 / 12 kk = 65,06 e/kk.
Karttunut eläke kerrotaan ikäluokan (1959 syntyneiden) elinaikakertoimella: 65,06 x 0,94984 = 61,80 e/kk.
Vuoden 2005 työansioista karttui eläkettä 61,80 e/kk vuoden 2023 tasossa.
Miten eläkkeelle siirtymisen ajoittaminen vaikuttaa eläkkeen määrään
Yleensä indeksien kehitys ei merkittävästi vaikuta ajankohtaan, jolloin eläke kannattaa aloittaa. Eläkkeelle siirtymisen ajankohdalla voi kuitenkin olla vaikutusta eläkkeen määrään silloin, jos palkkakertoimen ja työeläkeindeksin kehitys eroaa merkittävästi toisistaan. Tämä kysymys voi koskea erityisesti niitä, jotka suunnittelevat jäävänsä eläkkeelle vuodenvaihteen tienoilla.
Jos palkkakerroin kasvaa enemmän kuin työeläkeindeksi, lisää se eläkkeelle lykkäämisen hyötyä vuodenvaihteen yli. Jos taas työeläkeindeksi on palkkakerrointa suurempi, voi eläkkeelle olla edullisempaa siirtyä ennen vuodenvaihdetta.
On kuitenkin hyvä muistaa, että työssä jatkaminen ja eläkkeen lykkääminen korottavat pääsääntöisesti eläkettä lopulta indeksikorotusta enemmän.
Kela tarkistaa maksussa olevat kansaneläkkeet vuosittain tammikuun alussa kansaneläkeindeksin muutoksen mukaan. Indeksointi säilyttää kansaneläkkeiden ostovoiman suhteessa hintatason muutokseen. Indeksitarkistusten lisäksi kansaneläkkeisiin on tehty tasotarkistuksia aika-ajoin eduskunnan päätöksellä.