Tältä sivulta löydät koottuna kaikki Työeläke.fi:n laskurit, joiden avulla voit laskea eläkkeeseen liittyviä arvioita. Laskurit ovat suuntaa antavia.
Valitse syntymävuosi ja -kuukausi. Laskuri kertoo sinulle, milloin voit jäädä eläkkeelle.
Eläkelaskurilla voit laskea arvion oman eläkkeesi suuruudesta.
Eläkkeen määrä on esitetty kuluvan vuoden hintatasossa.
Alin eläkeikäsi
Valittu eläkkeellejäämisikä
Kokeile miten eläkkeellejäämisikä vaikuttaa eläkearvioosi.
Tämä laskuri laskee vanhuuseläkkeen määrän. Laskuri ei laske osittaista vanhuuseläkettä eikä työkyvyttömyys- tai työuraeläkettä. Laskuri laskee työeläkkeen lisäksi mahdollisen kansaneläkkeen ja takuueläkkeen määrän kuluvana vuonna 55 vuotta täyttäville ja sitä vanhemmille. Laskurilla eläkettään voivat arvioida vuonna 1954–2005 syntyneet.
Laskuri laskee eläkkeen antamasi palkan perusteella ja vuonna 2023 voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Mahdollisimman tarkan laskutuloksen saat, kun syötät laskuriin vuoden 2022 loppuun mennessä ansaitsemasi työeläkkeen. Tiedon saat työeläkeotteeltasi. Lopullinen eläkkeesi voidaan laskea vasta silloin, kun jäät eläkkeelle.
Työeläkettä kertyy palkansaajilla 17-vuotiaasta ja yrittäjillä 18-vuotiaasta alkaen. Laskuri laskee karttuman 17-vuotiaasta alkaen. Laskuri laskee eläkekertymän sillä oletuksella, että eläkkeelle siirrytään aikaisintaan oman ikäluokan alimmassa eläkeiässä. Laskurissa korkein mahdollinen eläkkeellejäämisikä on 70 vuotta.
Laskuriin itse syötettävän, aiemmin kertyneen eläkkeen oletetaan olevan määrä, joka on jo kerrottu elinaikakertoimella ja joka ei sisällä mahdollista lykkäyskorotusta. Aiemmin kertyneessä eläkkeessä voi olla lykkäyskorotusta, jos olet jo täyttänyt vanhuuseläkeikäsi.
Laskurin oletukset ansiokehityksestä ja eliniän pitenemisestä
Laskurissa on mahdollista valita ansiotason tuleva kehitys kahdesta eri vaihtoehdosta. Vaihtoehto, jossa ansiot eivät muutu, vastaa työeläkeotteen eläkearvion laskentaoletuksia. Vaihtoehto, jossa ansiotaso kasvaa ennusteen mukaisesti, vastaa Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin peruslaskelmaa.
Ennusteen mukaan yleinen ansiotaso kasvaa reaalisesti pidemmällä aikavälillä 1,2 prosenttia vuodessa. Lähivuosien suhdannenäkymät on otettu ennusteessa tarkemmin huomioon. Palkkakerroin, jolla eläke tarkistetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon, lasketaan yleisen ansiokehityksen ja hintakehityksen perusteella. Pitkällä aikavälillä kehitys on noin 1,0 prosenttia vuodessa reaalisesti.
Laskuri olettaa omien ansioiden kasvavan vuosittain palkkakertoimen mukaisesti. Omat ansiot siis kasvavat hieman vähemmän kuin palkansaajien ansiotaso keskimäärin, koska palkkakertoimessa otetaan huomioon 80 % yleisestä ansiokasvusta.
Eläkkeen määrä esitetään laskurissa nykyhintatasossa. Euromäärässä näkyy siis palkkakerrointarkistuksen ja oman ansiotason kasvun vaikutus eläkkeen ostovoimaan.
Eläkeikä- ja elinaikakerroinennusteisiin vaikuttava eliniän piteneminen perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen.
Laskurin käyttämät oletukset elinaikakertoimesta, eläkeiästä ja yleisestä ansio- ja hintakehityksestä löytyvät excel-taulukosta.
Alin vanhuuseläkeikä
Jokaisella syntymävuosiluokalla on oma alin vanhuuseläkeikä. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä laskurissa näytettävä alin vanhuuseläkeikä perustuu tämänhetkiseen ennusteeseen elinajan pitenemisestä. Ennuste perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestöennusteeseen. Eri ikäluokkien eläkeiät löytyvät Työeläkelakipalvelusta.
Työeläkkeen kertyminen ja vakuuttamisen yläikäraja
Työeläkettä kertyy 1,5 % vuosiansioista. Vuosina 2017−2025 eläkettä kertyy 1,7 % tuona aikana 53−62-vuotiaille. Jos eläke alkaa alimman vanhuuseläkeiän jälkeen, eläkkeeseen lasketaan lykkäyskorotusta 0,4 % kuukautta kohti.
Eläkkeen kertymisen ja vakuuttamisen yläikäraja nousee 68 ikävuodesta siten, että se on vuonna 1958−1961 syntyneillä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta.
Elinaikakerroin
Kertynyt työeläke tarkistetaan elinaikakertoimella, johon vaikuttaa eläkkeensaajan syntymävuosi. Elinaikakerroin vahvistetaan 62 vuoden iän täyttämisvuodelle. Nuoremmilla ikäluokilla elinaikakerroin on ennuste. Ennusteet perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestöennusteeseen. Elinaikakertoimet eri ikäluokille löytyvät Työeläkelakipalvelusta.
Palkkakerroin
Kun alkavan eläkkeen määrää lasketaan, työuran aikaiset palkat ja työtulot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakerroin varmistaa, että työuran aikana kertynyt eläke säilyttää arvonsa. Palkkakerroin ottaa huomioon 80 prosenttia ansiotasoindeksin ja 20 prosenttia kuluttajahintaindeksin muutoksesta.
Kelan eläke
Jos työeläkettä ei ole kertynyt tai se jää pieneksi, henkilö voi saada Kelan maksamaa kansaneläkettä ja takuueläkettä. Jokainen työeläke-euro pienentää täyttä kansaneläkettä 50 sentillä, kunnes kansaneläkettä ei jää enää maksettavaksi. Kansaneläkkeen määrään vaikuttaa, asuuko eläkkeensaaja puolison kanssa vai yksin. Takuueläkettä maksetaan, jos kokonaiseläke jäisi alle takuueläkkeen täyden määrän. Laskuri ei ota huomioon työeläkkeen lisäksi muita kansaneläkkeen tai takuueläkkeen määrään vaikuttavia eläkkeitä.
Kaikki työeläkkeen osat eivät pienennä kansaneläkettä. Laskurissa alimman eläkeiän jälkeen laskettava lykkäyskorotus ei pienennä kansaneläkettä, mutta muilta osin laskuri ottaa koko työeläkkeen kansaneläkettä vähentävänä huomioon.
Kansaneläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta. Vuonna 1965 syntyneistä alkaen vanhuuseläkeikä muuttuu elinajanodotteen mukaan vastaavasti kuin työeläkejärjestelmässä. Laskuri laskee kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen varhennusvähennyksen (0,4 % kuukautta kohti), jos eläkkeellesiirtymisikä on alempi kuin kansaneläkeikä. Laskuri laskee myös lykkäyskorotuksen, jos eläkkeellejäämisikä on korkeampi kuin Kelan eläkeikä. Lykkäyskorotus on 0,6 % kuukautta kohti ennen vuotta 1962 syntyneillä ja 0,4 % kuukautta kohti vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä.
Laskuri laskee Kelan eläkkeen olettaen, että henkilö on asunut Suomessa riittävän pitkään täyden kansaneläkkeen saamiseksi (80 prosenttia 16 ikävuoden ja eläkkeen alkamisen välisestä ajasta).
Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen oletetaan kehittyvän tulevaisuudessa hintaindeksin mukaan. Reaalisesti Kelan eläke siis pysyy laskurissa nykytasolla.
Lisätietoa kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä: www.kela.fi
Vuoden 2022 lopussa eri syntymävuosiluokat olivat kerryttäneet oheisen taulukon mukaisen mediaanieläkkeen. Puolet syntymävuosiluokasta on siis kerryttänyt tätä enemmän ja puolet vähemmän eläkettä. Kertynyt mediaanieläke on esitetty erikseen miehille, naisille sekä kaikille yhteensä.
Kertymät on korotettu palkkakertoimella vuoden 2023 tasoon ja kerrottu syntymävuoden mukaisella elinaikakertoimella.
Taulukon tietoa voi esimerkiksi käyttää laskurissa aiemmin kertyneen eläkkeen arviona. Tarkemman tiedon omasta kertyneestä eläkkeestäsi löydät työeläkeotteeltasi.
Arvio kertyneestä eläkkeestä vuoden 2022 lopussa, mediaani, euroa/kk
Syntymävuosi | Miehet | Naiset | Kaikki |
---|---|---|---|
2005 | 1 | 1 | 1 |
2004 | 4 | 3 | 4 |
2003 | 13 | 11 | 12 |
2002 | 22 | 23 | 23 |
2001 | 34 | 34 | 34 |
2000 | 50 | 52 | 51 |
1999 | 69 | 74 | 72 |
1998 | 92 | 96 | 94 |
1997 | 123 | 127 | 125 |
1996 | 154 | 156 | 155 |
1995 | 186 | 189 | 188 |
1994 | 224 | 223 | 223 |
1993 | 258 | 254 | 256 |
1992 | 295 | 284 | 289 |
1991 | 333 | 315 | 324 |
1990 | 374 | 345 | 357 |
1989 | 413 | 380 | 394 |
1988 | 456 | 417 | 433 |
1987 | 505 | 448 | 472 |
1986 | 550 | 484 | 511 |
1985 | 590 | 509 | 544 |
1984 | 634 | 533 | 574 |
1983 | 668 | 561 | 603 |
1982 | 698 | 583 | 630 |
1981 | 735 | 610 | 662 |
1980 | 791 | 640 | 702 |
1979 | 842 | 681 | 748 |
1978 | 900 | 715 | 791 |
1977 | 962 | 752 | 839 |
1976 | 1008 | 789 | 882 |
1975 | 1063 | 819 | 923 |
1974 | 1098 | 847 | 954 |
1973 | 1137 | 870 | 985 |
1972 | 1191 | 901 | 1025 |
1971 | 1232 | 939 | 1060 |
1970 | 1266 | 972 | 1095 |
1969 | 1317 | 1012 | 1140 |
1968 | 1376 | 1074 | 1203 |
1967 | 1428 | 1138 | 1261 |
1966 | 1482 | 1195 | 1318 |
1965 | 1549 | 1260 | 1380 |
1964 | 1613 | 1321 | 1443 |
1963 | 1678 | 1365 | 1493 |
1962 | 1750 | 1429 | 1561 |
1961 | 1801 | 1473 | 1604 |
1960 | 1853 | 1530 | 1657 |
1959 | 1889 | 1568 | 1694 |
Mukana ovat Suomessa asuvat, työeläkevakuutetut henkilöt, jotka eivät ole eläkkeellä. Kunkin syntymävuosiluokan kertymät perustuvat vuoden 2021 lopun tietoihin, ja niitä on korotettu vastaavan ikäisten aiemman kehityksen mukaan vuoden 2022 loppuun.
Laskuri laskee myös osittaisen vanhuuseläkkeen vaikutuksen myöhempään vanhuuseläkkeeseesi.
Eläkkeen määrä on esitetty kuluvan vuoden hintatasossa.
Osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja
Kokeile miten osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisikä vaikuttaa arvioon.
Eläkkeen määrä on esitetty kuluvan vuoden hintatasossa.
Alin eläkeikäsi
Kokeile miten eläkkeellejäämisikä vaikuttaa eläkearvioosi.
Tämä laskuri laskee osittaisen vanhuuseläkkeen määrän sekä osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeisen vanhuuseläkkeen määrän. Vertailuksi laskuri laskee myös vanhuuseläkkeen määrän tilanteessa, jossa osittaista vanhuuseläkettä ei ole otettu.
Laskuri laskee vanhuuseläkkeeseen työeläkkeen lisäksi mahdollisen kansaneläkkeen ja takuueläkkeen määrän kuluvana vuonna 55 vuotta täyttäville ja sitä vanhemmille. Laskurilla eläkettään voivat arvioida vuonna 1957–2005 syntyneet.
Laskuri laskee eläkkeen antamasi palkan perusteella ja vuonna 2023 voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Mahdollisimman tarkan laskutuloksen saat, kun syötät laskuriin vuoden 2022 loppuun mennessä ansaitsemasi työeläkkeen. Tiedon saat työeläkeotteeltasi. Lopullinen eläkkeesi voidaan laskea vasta silloin, kun jäät eläkkeelle.
Työeläkettä kertyy palkansaajilla 17-vuotiaasta ja yrittäjillä 18-vuotiaasta alkaen. Laskuri laskee karttuman 17-vuotiaasta alkaen. Osittainen vanhuuseläke voi alkaa aikaisintaan ikäluokan mukaisella alaikärajalla ja vanhuuseläke alimmassa vanhuuseläkeiässä. Laskurissa korkein mahdollinen eläkkeellejäämisikä on 70 vuotta.
Laskuriin itse syötettävän, aiemmin kertyneen eläkkeen, oletetaan olevan määrä, joka on jo kerrottu elinaikakertoimella ja joka ei sisällä mahdollista lykkäyskorotusta. Aiemmin kertyneessä eläkkeessä voi olla lykkäyskorotusta, jos olet jo täyttänyt vanhuuseläkeikäsi.
Laskurin oletukset ansiokehityksestä ja eliniän pitenemisestä
Laskurissa on mahdollista valita ansiotason tuleva kehitys kahdesta eri vaihtoehdosta. Vaihtoehto, jossa ansiot eivät muutu, vastaa työeläkeotteen eläkearvion laskentaoletuksia. Vaihtoehto, jossa ansiotaso kasvaa ennusteen mukaisesti, vastaa Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin peruslaskelmaa.
Ennusteen mukaan yleinen ansiotaso kasvaa reaalisesti pidemmällä aikavälillä 1,2 prosenttia vuodessa. Lähivuosien suhdannenäkymät on otettu ennusteessa tarkemmin huomioon. Palkkakerroin, jolla eläke tarkistetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon, lasketaan yleisen ansiokehityksen ja hintakehityksen perusteella. Pitkällä aikavälillä kehitys on noin 1,0 prosenttia vuodessa reaalisesti.
Laskuri olettaa omien ansioiden kasvavan vuosittain palkkakertoimen mukaisesti. Omat ansiot siis kasvavat hieman vähemmän kuin palkansaajien ansiotaso keskimäärin, koska palkkakertoimessa otetaan huomioon 80 % yleisestä ansiokasvusta.
Eläkkeen määrä esitetään laskurissa nykyhintatasossa. Euromäärässä näkyy siis palkkakerrointarkistuksen ja oman ansiotason kasvun vaikutus eläkkeen ostovoimaan.
Eläkeikä- ja elinaikakerroinennusteisiin vaikuttava eliniän piteneminen perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen.
Laskurin käyttämät oletukset elinaikakertoimesta, eläkeiästä ja yleisestä ansio- ja hintakehityksestä löytyvät excel-taulukosta.
Osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja
Osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja on 61 vuotta ennen vuotta 1964 syntyneillä. Vuonna 1964 syntyneillä ikäraja on 62 vuotta. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä ikäraja sidotaan elinajanodotteen muutokseen. Laskurissa ikäraja perustuu tämänhetkiseen ennusteeseen elinajan pitenemisestä. Ennuste perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestöennusteeseen. Eri ikäluokkien eläkeiät löytyvät Työeläkelakipalvelusta.
Alin vanhuuseläkeikä
Jokaisella syntymävuosiluokalla on oma alin vanhuuseläkeikä. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä laskurissa näytettävä alin vanhuuseläkeikä perustuu tämänhetkiseen ennusteeseen elinajan pitenemisestä.
Työeläkkeen kertyminen ja vakuuttamisen yläikäraja
Työeläkettä kertyy 1,5 % vuosiansioista. Vuosina 2017−2025 eläkettä kertyy 1,7 % tuona aikana 53−62-vuotiaille. Jos eläke alkaa alimman vanhuuseläkeiän jälkeen, eläkkeeseen lasketaan lykkäyskorotusta 0,4 % kuukautta kohti. Eläkettä kertyy vastaavasti myös työstä osittaisen vanhuuseläkkeen aikana.
Eläkkeen kertymisen ja vakuuttamisen yläikäraja nousee 68 ikävuodesta siten, että se on vuonna 1958−1961 syntyneillä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta.
Osittaisen vanhuuseläkkeen laskenta
Osittaisen vanhuuseläkkeen perusteena on sen alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä kertynyt työeläke. Osittainen vanhuuseläke on valinnan mukaan 25 tai 50 prosenttia kertyneestä eläkkeestä. Osittaista vanhuuseläkettä pienentää varhennusvähennys, joka on 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolla osittaisen vanhuuseläkkeen alkaminen alittaa alimman vanhuuseläkeiän.
Elinaikakerroin
Kertynyt työeläke tarkistetaan elinaikakertoimella, johon vaikuttaa eläkkeensaajan syntymävuosi. Elinaikakerroin vahvistetaan 62 vuoden iän täyttämisvuodelle. Jos osittainen vanhuuseläke alkaa 61-vuotiaana, käytetään alkamisvuodelle vahvistettua elinaikakerrointa.
Nuoremmilla ikäluokilla elinaikakerroin on ennuste. Ennusteet perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestöennusteeseen. Elinaikakertoimet eri ikäluokille löytyvät Työeläkelakipalvelusta.
Palkkakerroin
Kun alkavan eläkkeen määrää lasketaan, työuran aikaiset palkat ja työtulot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakerroin varmistaa, että työuran aikana kertynyt eläke säilyttää arvonsa. Palkkakerroin ottaa huomioon 80 prosenttia ansiotasoindeksin ja 20 prosenttia kuluttajahintaindeksin muutoksesta.
Kelan eläke
Jos työeläkettä ei ole kertynyt tai se jää pieneksi, henkilö voi saada Kelan maksamaa kansaneläkettä ja takuueläkettä. Pelkkää osittaista vanhuuseläkettä saava ei voi saada Kelan eläkettä, joten laskurissa Kelan eläke lasketaan vain vanhuuseläkkeeseen. Jokainen työeläke-euro pienentää täyttä kansaneläkettä 50 sentillä, kunnes kansaneläkettä ei jää enää maksettavaksi. Kansaneläkkeen määrään vaikuttaa, asuuko eläkkeensaaja puolison kanssa vai yksin.
Takuueläkettä maksetaan, jos kokonaiseläke jäisi alle takuueläkkeen täyden määrän. Laskuri ei ota huomioon työeläkkeen lisäksi muita kansaneläkkeen tai takuueläkkeen määrään vaikuttavia eläkkeitä.
Osittaisen vanhuuseläkkeen varhennusvähennyksen osuus lisätään työeläkkeen määrään, kun kansaneläkkeen määrää lasketaan. Kansaneläke ei siis kompensoi varhennusvähennyksen aiheuttamaa pienennytä työeläkkeessä. Työeläkkeen lykkäyskorotuksen määrä puolestaan jätetään ottamatta huomioon kansaneläkettä laskettaessa, joten kansaneläke ei pienene työeläkkeen lykkäyskorotuksen seurauksena.
Muilta osin laskuri ottaa koko työeläkkeen kansaneläkettä vähentävänä huomioon. Takuueläkettä laskettaessa työeläke otetaan huomioon sen suuruisena kuin sitä maksetaan.
Kansaneläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta. Vuonna 1965 syntyneistä alkaen vanhuuseläkeikä muuttuu elinajanodotteen mukaan vastaavasti kuin työeläkejärjestelmässä. Laskuri laskee kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen varhennusvähennyksen (0,4 % kuukautta kohti), jos eläkkeellesiirtymisikä on alempi kuin kansaneläkeikä. Laskuri laskee myös lykkäyskorotuksen, jos eläkkeellejäämisikä on korkeampi kuin Kelan eläkeikä. Lykkäyskorotus on 0,6 % kuukautta kohti ennen vuotta 1962 syntyneillä ja 0,4 % kuukautta kohti vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä.
Laskuri laskee Kelan eläkkeen olettaen, että henkilö on asunut Suomessa riittävän pitkään täyden kansaneläkkeen saamiseksi (80 prosenttia 16 ikävuoden ja eläkkeen alkamisen välisestä ajasta).
Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen oletetaan kehittyvän tulevaisuudessa hintaindeksin mukaan. Reaalisesti Kelan eläke siis pysyy laskurissa nykytasolla.
Lisätietoa kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä: www.kela.fi
Arvioi laskurilla perhe-eläkkeen määrää
Laskuri laskee lesken ja lasten (edunsaajien) osuudet kuolleen puolison tai huoltajan (edunjättäjän) eläkkeestä sekä vähennetyn leskeneläkkeen
Laskuri laskee työeläkejärjestelmän lesken- ja lapseneläkkeen tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Edunjättäjän oletetaan kuolleen vuonna 2022 tai sen jälkeen. Laskuri laskee perhe-eläkkeen olettaen, että perhe-eläkkeen saamisen edellytykset täyttyvät.
Perhe-eläke lasketaan kuolleen puolison tai huoltajan (edunjättäjän) kuollessaan saaman työeläkkeen perusteella. Leskelle ja lapsille (edunsaajille) lasketaan osuudet edunjättäjän eläkkeestä.
Jos edunsaajana ei ole leskeä, laskuri laskee lapseneläkkeeseen myös lesken laskennallisen osuuden perhe-eläkkeestä. Lapseneläke kullekin lapselle on lapseneläkkeiden yhteismäärä jaettuna tasan edunsaajina olevien lasten kesken.
Lesken oma eläke voi vähentää leskeneläkkeen määrää. Laskuri laskee vähennetyn leskeneläkkeen käyttäjän syöttämän edunjättäjän eläkkeen ja lesken oman eläkkeen perusteella. Laskuri laskee vähennyksen, jos annettujen tietojen perusteella huollettavana ei ole alle 18-vuotiaita lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia.
Arvioi YEL-työtuloasi laskurilla
Laskuri laskee suuntaa antavan suosituksen YEL-työtulosta ja sen liikkumavarasta.
Laskuri laskee lapsenhoitoetuuksien ajalta karttuvan eläkkeen sekä eläkkeen, joka vastaavalta ajalta karttuisi työstä. Laskuri on suuntaa antava.
Laskuri laskee perhevapaiden ajalta kertyvän eläkkeen vuonna 2023 voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Laskuri on suuntaa antava.
Eläkettä lapsenhoitoajalta kertyy vanhemmalle maksetun vanhempainpäivärahan tai kotihoidontuen ajoilta. Vanhempainpäivärahoja ovat ennen 1.8.2022 voimassa olleen lainsäädännön mukaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha ja 1.8.2022 alkaen raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainraha. Uuden lain mukaisia vanhempainpäivärahoja maksetaan, jos lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.
Laskuri laskee yhden lapsen (tai yhden synnytyksen) perusteella maksettavien perhevapaaetuuksien ajalta karttuvan eläkkeen. Molemmat vanhemmat laskevat eläkekarttuman omalta osaltaan.
Laskuri laskee eläkkeen vuosina 1973–2005 syntyneille. Ikäluokan perusteella määräytyy laskennassa käytettävä elinaikakerroin. Valitulla ikärajauksella eläkkeen laskenta on pystytty pitämään laskurissa yksinkertaisempana.
Aiemmin syntyneiden lasten hoitoajalta karttuneen eläkkeen voi nähdä työeläkeotteelta. Lastenhoitoajoilta karttunut eläke myönnetään etuuden saajalle, jos työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita on työuran aikana ennen eläketapahtumavuotta vähintään 19578,92 euroa (vuoden 2023 tasossa).
Laskurissa oletetaan, että yleinen ansio- ja hintataso sekä henkilön oma ansiotaso pysyvät laskentahetken tasolla. Laskuri ei ota huomioon erityistilanteita, joissa vanhempi myös esimerkiksi työskentelee lapsenhoitovapaan aikana tai jos eläkkeen perusteena on aiempi, ennen vuotta 2020 määritelty ansio.
Tarkempaa tietoa perhevapailta maksettavista etuuksista, niiden kestoajoista ja määräytymisestä saat Kelan verkkosivuilta.
Eläke vanhempainpäiväraha-ajoilta
Vanhempainpäiväraha-ajoilta eläkettä kertyy päivärahan perusteena olevasta vuositulosta. Vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukaudelta ennen päivärahaoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta.
Vuositulossa huomioidaan palkkatulot, vakuutuspalkka, YEL- ja MYEL-työtulo, tietyt etuudet ja tietyt ansionmenetyskorvaukset. Kela saa ansiotiedot yleensä tulorekisteristä tai vakuutuslaitoksista ja työeläkkeen laskentaa varten ansioperuste saadaan Kelasta. Palkkatiedot voi tarkistaa tulorekisteristä.
Eläkkeen laskennassa vuositulosta vähennetään vakuutusmaksuvähennys (10,01 prosenttia vuonna 2023). Eläkkeen peruste otetaan huomioon 1,21-kertaisena. Eläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuodessa. Kertynyt eläke kerrotaan ikäluokan elinaikakertoimella.
Eläkkeen perusteena on aina vähintään 815,78 euron kuukausiansio (vuoden 2023 tasossa), jos vanhemmalla ei ole aikaisempaa työtuloa ja hänelle sen vuoksi maksetaan vanhempainpäivärahaa vähimmäispäivärahan suuruisena tai etuuden perusteena oleva ansio (kerrottuna kertoimella 1,21) on alle 815,78 euroa/kk. Laskuri ei ota huomioon tilanteita, joissa työskentelyn tai muun syyn takia maksetaan vähimmäispäivärahaa.
Eläkettä kertyy 1,21-kertaisesta perusteesta myös, jos työnantaja maksaa palkkaa vanhempainpäivärahojen ajalta. Eläkettä kertyy palkasta normaalisti ja päivärahan perusteesta kertoimella 0,21 kerrottuna. Koska palkanmaksu vanhempainpäivärahan ajalla ei juuri vaikuta kertyvän eläkkeen määrään, ei laskuri ota erikseen huomioon vanhempainpäivärahojen ajalta maksettua palkkaa.
Eläke kotihoidontukiajalta
Alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ajalta kertyy erillislain mukaista etuutta, joka myönnetään ja maksetaan työeläkkeen yhteydessä. Etuuden peruste on kiinteä 815,78 euroa kuukaudessa (vuoden 2023 tasossa). Etuutta kertyy 1,5 prosenttia vuodessa. Kertynyt eläke kerrotaan ikäluokan elinaikakertoimella.
Etuutta ei oteta huomioon kansaneläkkeen määrää laskettaessa kansaneläkettä vähentävänä kuten muita työeläkkeitä.
Eläke työstä
Laskuri laskee palkasta tai yrittäjän työtulosta kertyvän eläkkeen vertailuksi lapsenhoitoajan karttumalle. Bruttotuloista eläkettä kertyy 1,5 vuodessa. Kertynyt eläke kerrotaan elinaikakertoimella.
Laskuri olettaa, että työskentelyn ja vanhampainpäivärahojen perusteena on sama, käyttäjän syöttämä palkka. Laskuri ei ota huomioon tilanteita, joissa palkka poikkeaa aiemmasta, päivärahojen perusteena olevasta tulosta, tai joissa päivärahan perusteena olevat tulot sisältävät myös etuustuloja.