Tämä laskuri laskee osittaisen vanhuuseläkkeen määrän sekä osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeisen vanhuuseläkkeen määrän. Vertailuksi laskuri laskee myös vanhuuseläkkeen määrän tilanteessa, jossa osittaista vanhuuseläkettä ei ole otettu.

Laskuri laskee vanhuuseläkkeeseen työeläkkeen lisäksi mahdollisen kansaneläkkeen ja takuueläkkeen määrän kuluvana vuonna 55 vuotta täyttäville ja sitä vanhemmille. Laskurilla eläkettään voivat arvioida vuonna 1957–2005 syntyneet.

Laskuri laskee eläkkeen antamasi palkan perusteella ja vuonna 2023 voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Mahdollisimman tarkan laskutuloksen saat, kun syötät laskuriin vuoden 2022 loppuun mennessä ansaitsemasi työeläkkeen. Tiedon saat työeläkeotteeltasi. Lopullinen eläkkeesi voidaan laskea vasta silloin, kun jäät eläkkeelle.

Työeläkettä kertyy palkansaajilla 17-vuotiaasta ja yrittäjillä 18-vuotiaasta alkaen. Laskuri laskee karttuman 17-vuotiaasta alkaen. Osittainen vanhuuseläke voi alkaa aikaisintaan ikäluokan mukaisella alaikärajalla ja vanhuuseläke alimmassa vanhuuseläkeiässä. Laskurissa korkein mahdollinen eläkkeellejäämisikä on 70 vuotta.

Laskuriin itse syötettävän, aiemmin kertyneen eläkkeen, oletetaan olevan määrä, joka on jo kerrottu elinaikakertoimella ja joka ei sisällä mahdollista lykkäyskorotusta. Aiemmin kertyneessä eläkkeessä voi olla lykkäyskorotusta, jos olet jo täyttänyt vanhuuseläkeikäsi.

Laskurin oletukset ansiokehityksestä ja eliniän pitenemisestä

Laskurissa on mahdollista valita ansiotason tuleva kehitys kahdesta eri vaihtoehdosta. Vaihtoehto, jossa ansiot eivät muutu, vastaa työeläkeotteen eläkearvion laskentaoletuksia. Vaihtoehto, jossa ansiotaso kasvaa ennusteen mukaisesti, vastaa Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin peruslaskelmaa.

Ennusteen mukaan yleinen ansiotaso kasvaa reaalisesti pidemmällä aikavälillä 1,2 prosenttia vuodessa. Lähivuosien suhdannenäkymät on otettu ennusteessa tarkemmin huomioon. Palkkakerroin, jolla eläke tarkistetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon, lasketaan yleisen ansiokehityksen ja hintakehityksen perusteella. Pitkällä aikavälillä kehitys on noin 1,0 prosenttia vuodessa reaalisesti.

Laskuri olettaa omien ansioiden kasvavan vuosittain palkkakertoimen mukaisesti. Omat ansiot siis kasvavat hieman vähemmän kuin palkansaajien ansiotaso keskimäärin, koska palkkakertoimessa otetaan huomioon 80 % yleisestä ansiokasvusta.

Eläkkeen määrä esitetään laskurissa nykyhintatasossa. Euromäärässä näkyy siis palkkakerrointarkistuksen ja oman ansiotason kasvun vaikutus eläkkeen ostovoimaan.

Eläkeikä- ja elinaikakerroinennusteisiin vaikuttava eliniän piteneminen perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen.

Laskurin käyttämät oletukset elinaikakertoimesta, eläkeiästä ja yleisestä ansio- ja hintakehityksestä löytyvät excel-taulukosta.

Osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja

Osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja on 61 vuotta ennen vuotta 1964 syntyneillä. Vuonna 1964 syntyneillä ikäraja on 62 vuotta. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä ikäraja sidotaan elinajanodotteen muutokseen. Laskurissa ikäraja perustuu tämänhetkiseen ennusteeseen elinajan pitenemisestä. Ennuste perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestöennusteeseen. Eri ikäluokkien eläkeiät löytyvät Työeläkelakipalvelusta.

Alin vanhuuseläkeikä

Jokaisella syntymävuosiluokalla on oma alin vanhuuseläkeikä. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä laskurissa näytettävä alin vanhuuseläkeikä perustuu tämänhetkiseen ennusteeseen elinajan pitenemisestä.

Työeläkkeen kertyminen ja vakuuttamisen yläikäraja

Työeläkettä kertyy 1,5 % vuosiansioista. Vuosina 2017−2025 eläkettä kertyy 1,7 % tuona aikana 53−62-vuotiaille. Jos eläke alkaa alimman vanhuuseläkeiän jälkeen, eläkkeeseen lasketaan lykkäyskorotusta 0,4 % kuukautta kohti. Eläkettä kertyy vastaavasti myös työstä osittaisen vanhuuseläkkeen aikana.

Eläkkeen kertymisen ja vakuuttamisen yläikäraja nousee 68 ikävuodesta siten, että se on vuonna 1958−1961 syntyneillä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta.

Osittaisen vanhuuseläkkeen laskenta

Osittaisen vanhuuseläkkeen perusteena on sen alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä kertynyt työeläke. Osittainen vanhuuseläke on valinnan mukaan 25 tai 50 prosenttia kertyneestä eläkkeestä. Osittaista vanhuuseläkettä pienentää varhennusvähennys, joka on 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolla osittaisen vanhuuseläkkeen alkaminen alittaa alimman vanhuuseläkeiän.

Elinaikakerroin

Kertynyt työeläke tarkistetaan elinaikakertoimella, johon vaikuttaa eläkkeensaajan syntymävuosi. Elinaikakerroin vahvistetaan 62 vuoden iän täyttämisvuodelle. Jos osittainen vanhuuseläke alkaa 61-vuotiaana, käytetään alkamisvuodelle vahvistettua elinaikakerrointa.

Nuoremmilla ikäluokilla elinaikakerroin on ennuste. Ennusteet perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestöennusteeseen. Elinaikakertoimet eri ikäluokille löytyvät Työeläkelakipalvelusta.

Palkkakerroin

Kun alkavan eläkkeen määrää lasketaan, työuran aikaiset palkat ja työtulot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakerroin varmistaa, että työuran aikana kertynyt eläke säilyttää arvonsa. Palkkakerroin ottaa huomioon 80 prosenttia ansiotasoindeksin ja 20 prosenttia kuluttajahintaindeksin muutoksesta.

Kelan eläke

Jos työeläkettä ei ole kertynyt tai se jää pieneksi, henkilö voi saada Kelan maksamaa kansaneläkettä ja takuueläkettä. Pelkkää osittaista vanhuuseläkettä saava ei voi saada Kelan eläkettä, joten laskurissa Kelan eläke lasketaan vain vanhuuseläkkeeseen. Jokainen työeläke-euro pienentää täyttä kansaneläkettä 50 sentillä, kunnes kansaneläkettä ei jää enää maksettavaksi. Kansaneläkkeen määrään vaikuttaa, asuuko eläkkeensaaja puolison kanssa vai yksin.

Takuueläkettä maksetaan, jos kokonaiseläke jäisi alle takuueläkkeen täyden määrän. Laskuri ei ota huomioon työeläkkeen lisäksi muita kansaneläkkeen tai takuueläkkeen määrään vaikuttavia eläkkeitä.

Osittaisen vanhuuseläkkeen varhennusvähennyksen osuus lisätään työeläkkeen määrään, kun kansaneläkkeen määrää lasketaan. Kansaneläke ei siis kompensoi varhennusvähennyksen aiheuttamaa pienennytä työeläkkeessä. Työeläkkeen lykkäyskorotuksen määrä puolestaan jätetään ottamatta huomioon kansaneläkettä laskettaessa, joten kansaneläke ei pienene työeläkkeen lykkäyskorotuksen seurauksena.

Muilta osin laskuri ottaa koko työeläkkeen kansaneläkettä vähentävänä huomioon. Takuueläkettä laskettaessa työeläke otetaan huomioon sen suuruisena kuin sitä maksetaan.

Kansaneläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta. Vuonna 1965 syntyneistä alkaen vanhuuseläkeikä muuttuu elinajanodotteen mukaan vastaavasti kuin työeläkejärjestelmässä. Laskuri laskee kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen varhennusvähennyksen (0,4 % kuukautta kohti), jos eläkkeellesiirtymisikä on alempi kuin kansaneläkeikä. Laskuri laskee myös lykkäyskorotuksen, jos eläkkeellejäämisikä on korkeampi kuin Kelan eläkeikä. Lykkäyskorotus on 0,6 % kuukautta kohti ennen vuotta 1962 syntyneillä ja 0,4 % kuukautta kohti vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä.

Laskuri laskee Kelan eläkkeen olettaen, että henkilö on asunut Suomessa riittävän pitkään täyden kansaneläkkeen saamiseksi (80 prosenttia 16 ikävuoden ja eläkkeen alkamisen välisestä ajasta).

Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen oletetaan kehittyvän tulevaisuudessa hintaindeksin mukaan. Reaalisesti Kelan eläke siis pysyy laskurissa nykytasolla.

Lisätietoa kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä: www.kela.fi