Eläkkeiden maksuun tarvittavat varat kerätään pääasiassa kunkin vuoden työeläkemaksuilla. Niitä maksavat työnantajat ja työntekijät sekä yrittäjät. Näin työssäkäyvä sukupolvi aina vuorollaan rahoittaa eläkkeellä olevien eläkkeet.
Työeläkemaksu jaetaan työntekijän ja työnantajan kesken. Työnantaja pidättää työntekijän osuuden palkastasi ja tilittää koko maksun valitsemalleen työeläkelaitokselle. Jos olet yrittäjä, valitset työeläkelaitoksen ja maksat eläkemaksut itse.
Osa vuosittain kerättävistä työeläkemaksuista rahastoidaan. Ne laitetaan sivuun, jotta eläkkeiden maksamiseen on myös tulevaisuudessa riittävästi varoja. Rahastoinnin hoitavat työeläkelaitokset.
Rahastoja on tarve kasvattaa, koska eläkemenokin kasvaa
Työeläkelaitokset sijoittavat työeläkemaksuista rahastoimansa osuudet mahdollisimman turvaavasti ja tehokkaasti. Sijoitusten arvoa ei pelkästään säilytetä, vaan niille pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tuotto.
Joka vuosi osa eläkkeistä maksetaan eläkerahastojen tuotoilla. Koska suomalaisten elinikä kasvaa, on eläkkeellä olevia koko ajan enemmän suhteessa työssä käyvään väestöön. Mitä paremmin sijoitukset tuottavat, sitä pienempi tarve on korottaa työeläkemaksuja.
Eläkerahastoissa olevia varoja ei voi käyttää muihin tarpeisiin kuin eläkkeiden maksamiseen.
Vuonna 2025 maksettiin työeläkkeinä 37,2 miljardia euroa. Eläkemaksuina kerättiin kaikkiaan 28,2 miljardia euroa.
Tarkastele Eläketurvakeskuksen tilastoja työeläkkeiden rahoituksesta
Eikö eläkekatto auttaisi varmistamaan riittävän rahoituksen?
Julkisessa keskustelussa esitetään aika ajoin eläkekattoa yhdeksi keinoksi, jolla voitaisiin varmistaa eläkkeiden riittävyys.
Mikä on eläkekatto?
- Eläkekatto mielletään yleensä euromääräiseksi rajaksi, joka rajaa tietyn osan henkilölle jo kertyneestä eläkkeestä pois.
- Eläkepalkkakatto taas tarkoittaa, että henkilön eläkettä kerryttävästä ansiosta rajataan tietty osuus pois. Näin esimerkiksi vain osa ansaitusta palkasta kerryttää eläkettä.
Ajatus eläkekatosta on ristiriidassa sen kanssa, että Suomen perustuslaki turvaa eläkkeelle omaisuudensuojan. Tästä syystä Suomessa on järkevintä arvioida eläkepalkkakaton vaikutuksia työeläkejärjestelmään.
Eläkepalkkakaton säätämisessä olisi huomioitava, että työeläke on vakuutus. Vakuutusperiaatteen mukaan eläkepalkkakatto olisi samalla myös maksukatto. Maksuja ei voitaisi kerätä siitä osasta palkkaa tai ansioita, joka ei kerryttäisi henkilön eläkettä.
Eläkepalkkakaton seuraukset olisivat:
- Eläkepalkkakaton säätäminen merkitsisi välitöntä maksutulon pienenemistä ja siten painetta nostaa eläkemaksua.
- Eläkemaksua olisi nostettava, jotta jo kertyneet eläkkeet olisi mahdollista maksaa luvatun suuruisina.
- Eläkemaksu nousisi kaikilla, myös sillä joukolla, joka jäisi eläkepalkkakaton alapuolelle (käytännössä pieni- ja keskituloiset).
- Rahoituksellinen tasapaino palautuisi vasta kymmenien vuosien kuluttua.
Lue Eläketurvakeskuksen vertailua eläkekatoista kansainvälisesti