76-vuotias M.A. Numminen työskentelee loppuun asti

Loputon uteliaisuus ja hillitön huumorintaju. Siinä muutama Mauri Antero Nummisen pitkän uran salaisuuksista. Joutilaita eläkepäiviä hän ei suunnittele vieläkään. Työ taiteilijana pitää mielen virkeänä ja täydentää pieneksi jäänyttä yrittäjäeläkettä.

M. A. Numminen pesiytyi koko kansan tietoisuuteen 50 vuotta sitten Jyväskylän Kesä -festivaaleilla laulamalla tekstejä Sukupuolielämän tietokirjasta. Poliisi keskeytti konsertin epäsiveellisenä, ja Numminen hykerteli tyytyväisenä – Ulkosynnytinjenkka oli tehnyt tehtävänsä.

Nyt, 76-vuotiaana Numminen on eläkeläinen, mutta ei joutilas. Suuria keskeneräisiä töitä, orkesteriteoksia ja elokuvakäsikirjoituksia löytyy pöytälaatikosta. Hän myös keikkailee edelleen, laulavana Gommi-jäniksenä ja muutenkin.

– Kun aloin saada eläkettä 11 vuotta sitten, se tuntui erittäin tärkeältä lisäavulta. Minun ei näet tarvinnut tehdä keikkoja aivan yhtä kovalla tempolla kuin sitä ennen.

– Minulla ei aikoinaan ollut varaa maksaa itselleni tarpeeksi suurta yrittäjäeläkettä, joten olen työelämässä lopun ikäni, hän kertoo.

Kuvituskuvassa M.A. Numminen

Taiteilijana maksukyky vaihtelee

Monien taiteilijoiden tavoin Nummisen tulot ovat koostuneet monista eri lähteistä ja vaihdelleet eri vuosikymmenillä. Vaikka eläke tuntui nuorena kaukaiselta asialta, hän noudatti liikemiesisänsä neuvoa ja maksoi mahdollisuuksien mukaan itselleen YEL-eläkettä.

– Parempina aikoina pystyin maksamaan hiukan suurempaa eläkettä, mutta esimerkiksi 1990-luvun laman aikana maksoin taas minimiä.

– Pidin huolta omasta eläkkeestäni, mutta tunnen joitakuita, jotka eivät koskaan maksaneet eläkettä itselleen ja nyt he kituuttavat. Tosin muutama heistä on saanut valtion taiteilijaeläkkeen.

En halua viedä enemmän tarvitsevilta

Numminen ei ole itse hakenut valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä, koska se myönnetään osittain sosiaalisin perustein. Eläkettä myönnettäessä otetaan huomioon hakijan varallisuusasema sekä hänen toimeentulomahdollisuutensa.

– Päätin, että en halua viedä joltakulta enemmän tarvitsevalta eläkettä. Tämä ”köyhyysnäkökulma” ei ole näköjään saanut tarpeeksi julkisuutta. Huomaan monien taiteilijoiden yhä luulevan taiteilijaeläkettä kunnianosoitukseksi ja heidän valittavan, että he eivät ole saaneet tuota eläkettä.

Viime vuonna valtion taiteilijaeläkettä haki yli 500 taiteilijaa. Eläke myönnetään vuosittain 60 hakijalle ja se on noin 1 330 euroa (2016). Eläke voidaan myöntää myös puolikkaana.​

Kuvituskuvassa M.A. Numminen

​​​Friikkuna eläke ei kerry automaattisesti

Monille, kuten Nummisellekin on kertynyt työeläkettä niin yrittäjänä kuin erinäisistä palkkatöistäkin. Taiteilijalle eläkettä on voinut kertyä myös TaEL-eläkelain mukaan vuosina 1986–2006. Lisäksi näitä voi täydentää Kelan myöntämä takuueläke, joka on minimieläketurva Suomessa.

– Jos jokin minua joskus lievästi kismittää, se on se, että tein noin 40 prosenttia keikoistani lehtifreelancerina. Tästä syystä olen menettänyt lähes puolet 25–60-vuotiaana tekemääni työhön kuuluvista eläkemaksuista, kertoo Numminen.

Freelanceverokortilla tehdyistä töistä ei automaattisesti kerry eläkettä. Tämä johtuu siitä, että vapaa kirjoittaja ei ole palkkatyösuhteessa lehteen. Laki kohtelee freelancereita yrittäjinä, jotka huolehtivat itse eläkemaksuistaan. Tämä kannattaa huomioida kirjoituspalkkiota neuvotellessa.

Kuvat: Karoliina Paatos

Lisää ajankohtaisia ilmoituksia