Lakisääteisyys ja ansiosidonnaisuus tärkeimpiä

Työeläke on suomalaisen hyvinvointivaltion tärkeimpiä, ellei tärkein turvajärjestelmä. Se kattaa lähes koko väestön. Se turvaa suomalaisen toimeentulon jatkuvuuden, kun työansio vanhuuden, työkyvyttömyyden, pitkäaikaisen työttömyyden tai perheenhuoltajan kuoleman vuoksi lakkaa.

Suomen kansantaloudessa työeläkejärjestelmä merkitsee huomattavia rahavirtoja. Joka kymmenes kansantaloudessa kiertävä euro on eläke-euro. Pääomamarkkinoilla vaikuttavat noin 120 miljardin euron eläkerahastot . Vertailun vuoksi mainittakoon, että valtion budjetti on lähes 50 miljardia euroa.

On selvää, että työeläkejärjestelmän merkittävyyden vuoksi sen rakenteisiin, rahoitukseen ja rahastoihin kohdistuu jatkuvasti suurta mielenkiintoa.

Työeläketurvan periaatteet ihmisen kannalta

Työeläke tyydyttää yhtä ihmisen keskeisistä tarpeista, turvallisuuden tarvetta. Työeläkkeen turvallisuus ja luotettavuus nojautuvat seuraaviin periaatteisiin:

Työeläketurva on lakisääteinen ja pakollinen. Vastakohtana on vapaaehtoinen eläketurva. Laajassa ja kattavassa, kaikkia koskevassa järjestelmässä lakisääteisyys ja pakollisuus ovat täysin välttämättömiä. Vapaaehtoisesti läheskään kaikki eivät maksaisi eläkemaksujaan.

Työ on työeläketurvan lähtökohta.Työeläkemaksuja maksetaan suhteessa henkilön työansioihin. Työeläke lasketaan työansioista. Jos työansioita ei ole, turvaa asumisperusteinen kansaneläke eläkeajan vähimmäistasoisen toimeentulon.

Lähes kaikki ansiot kartuttavat eläkettä, jossa ei myöskään ole euro- eikä prosenttimääräistä eläkekattoa.

Etuusperusteisuus viittaa siihen, että työeläkettä karttuu prosenttisäännön mukaan 1,5 - 4,5 prosenttia ansioista vuodessa. Toisenlainen tapa määritellä eläkkeen suuruus on maksuperusteisuus, jolloin eläke lasketaan suhteessa maksettuihin maksuihin.

Kulutustason säilymisen periaatteen mukaan työeläkkeen tarkoitus on säilyttää kohtuullisessa määrin se kulutustaso, johon työntekijä tai yrittäjä on työllään yltänyt.

On huomattava, että kaikissa kehittyneissä maissa on päädytty tavoittelemaan suunnilleen samantasoista eläkettä, vaikka eläkejärjestelmät saattavat erota paljonkin toisistaan.

Kun eläke karttuu suhteessa vuosiansioihin, ei työntekijän tarvitse huolehtia eläkkeestään vaihtaessaan työpaikkaa. Työeläkkeen koskemattomuus varmistetaan kokoamalla kaikki tiedot työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta Eläketurvakeskuksen ja työeläkelaitosten rekistereihin.

Rahanarvon muutokset otetaan huomioon tekemällä vuosittain indeksitarkistuksia. Tarkistukset tehdään paitsi maksettaviin eläkkeisiin myös eläkkeitä laskettaessa eri vuosien palkkatietoihin.

Työeläke voi olla suurempi kuin mitä henkilölle työansioiden perusteella kuuluisi. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeessä aika työkyvyttömyyden alkamisesta vanhuuseläkeikään voidaan laskea kartuttamaan työeläkettä. Tämän jakson nimitys on tuleva aika ja siitä laskettua eläkettä kutsutaan tulevan ajan eläkeosuudeksi.

Yhteiskunnalliset periaatteet

Työeläkkeen turvallisuutta vahvistavat myös seuraavat yhteiskunnalliset periaatteet:

• hyvinvointivaltio-ajattelu
• eläkelaitosten yhteisvastuu
• osittainen rahastointi
• hajautettu hallinto
• yhteys työmarkkinoihin.

Suomalainen yhteiskunta kuuluu hyvinvointivaltioihin. Suomalaiset kannattavat hyvinvointivaltion lakisääteisiä etuuksia ja palveluja, jotka perustuvat verotukseen ja sosiaaliturvamaksuihin. Kun kaikki maksavat, kaikille kuuluu myös oikeus yhteiskunnan takaamaan sosiaaliturvaan. Ansiosidonnainen työeläke kuuluu kansalaisten keskeisiin sosiaalisiin oikeuksiin.

Eläkelaitosten yhteisvastuu takaa sen, että ansaitut eläkkeet maksetaan aina. Työnantajan laiminlyönnit tai edes työeläkelaitoksen konkurssikaan eivät vie oikeutta työeläkkeeseen. Työeläke on yhtä turvallinen järjestettiin se sitten kassassa, säätiössä, vakuutusyhtiössä tai julkisen alan työeläkelaitoksessa.

Työeläkkeet rahoitetaan vakuutusmaksuilla, joista osa käytetään nykyisten eläkkeiden maksamiseen ja osa rahastoidaan tuleviin eläkemenoihin. Tulevien eläkemenojen täysimääräinen rahastointi on mahdottomuus työeläkejärjestelmän suuruuden vuoksi. Jos kaikki tulevat eläkemenot rahastoitaisiin etukäteen, keskittyisi suomalainen pääoma aivan liikaa.

Hajautettu hallinto sisältää ajatuksen, että eläkelaitosten kilpailu pitää liikekulut kurissa ja palvelutason korkeana. Lisäksi voidaan etuna pitää sitä, että eläkerahastojen hallinnointi ei ole liian keskitettyä, vaan sijoituspäätöksiä tehdään useilla tahoilla.

Yhteys työmarkkinoihin yhdistää vallan ja vastuun. Samat tahot ottavat vastuun niin eläke-etuuksien tasosta kuin niiden rahoituksesta.